maanantai 1. syyskuuta 2014

Tuotannollinen värihallinta ja väriharmonisointi, osa 1



Kirjoittaja: Juha Tarvainen/Seri-Deco Oy

Suurkuvatuotannossa värihallinta on vaiheittain vakiinnuttanut oman paikkansa laadun ja ennakoitavuuden varmistamisessa puhuttaessa tulostusjäljen optimoinnista erilaisille materiaaleille. Viimeaikaiset kehitysvaiheet ovat mahdollistaneet sen, että yhä useampi suurkuvatuotannon ammattilainen voisi hyötyä tarvittaessa tuotannon väriharmonisoinnista.

Agfa Anapurna UV-tuotanto
Kuten työnkulun osalta on toimittu aiemmin, väriharmonisoinnissa on luonnollista ottaa mallia graafisesta teollisuudesta - suurkuvan ehdoilla. Seuraavien esimerkkien avulla pyrin hahmottamaan sinulle millaiset tuotantotalot ja miten yritykset hyötyvät väriharmonisoinnista toiminnassaan.
 

 

Valokuvatulostajat


Yhdessä tai useammassa toimipisteessä toimivan suurkuvatuotantotalon, jolla on lähes yksinomaan vesipohjaisia pigmenttiväritulostimia, kannattaa jatkaa tuotannon värihallintaa samalla lailla kuin on mahdollisesti toteuttanut viimeiset viisi vuotta (maksimaaliseen väritoistoalueeseen perustuvat RGB- tai CMYK-tulostusprofiilit). Varsinkin jos näitä tulostimia käytetään lähinnä ammattivalokuva- tai taidetulostukseen. Etuna on silloin kunkin eri tulostusmateriaalin täyden potentiaalin hyödyntäminen, mikä on hyödyllistä mm. tulostettaessa muoti- ja kosmetiikkamaailmaan liittyviä kuvia. 

Eri väritekniikoiden käyttäjät


Toisaalta suuri osa tuotantotaloista käyttää enimmäkseen pinnoittamattomia materiaaleja ja useita eri värijärjestelmiä (liuotinpohjaiset, UV-kuivattavat värit ja HP Latex-värit). Nämä tuotantotalot hyötyvät parhaiten väriharmonisoinnin periaatteista. 

Tämä tarkoittaa, että asiakkaan yksi tiedosto saadaan tulostuslaadultaan ja väreiltään mahdollisimman samannäköiseksi – suurkuvatekniikasta, tulostusmateriaalista tai ajankohdasta riippumatta.

Bonuksena väriharmonisointi tuo mahdollisimman neutraalin harmaasävytoiston niin sisä- kuin ulkovalaistusolosuhteissa. Lisäksi voidaan saavuttaa kohtuullinen väriharmonia asiakkaan samalle tiedostolle joka on kenties jo olemassa offset- tai digipainotuotteena. Tämä ei luonnollisesti ole kuitenkaan sama asia kuin suurkuvalle optimoitujen varsinaisten väripalvelinteknologioiden käyttäminen (kuten GMG ColorServer LFP tai väripalvelinosuuden käyttäminen GMG ProductionSuite -ohjelmistosta), mutta on samalla paljon useampien käyttäjien ulottuvilla.


Värihallinnan kulmakivi on kalibroitu hyvälaatuinen näyttö


Vaikka näytön kalibrointi ei ole RIP-työasemassa samaan tapaan pakollista kuin Adobe Photoshop-työasemassa, se voi silti auttaa tulostusoperaattoria arvioimaan tulostusaineistoa paremmin jo ennen tulostusta. Jos taas tuotantotalolla on oma PrePress-osasto tai –henkilöstöä, tilanne muistuttaa  suunnittelijoiden eli tuotantotalon asiakkaiden tai mainostoimistojen tilannetta. Tällöin on tarve arvioida luotettavasti näytöllä värejä, samalla kun kuvalle tehdään värikorjauksia ja muita toimenpiteitä.

Mikäli koko kuvankäsittelyketju on tuotantotalon omassa hallinnassa, yksi hyvä vaihtoehto kuvan arkistointiformaatiksi on eciRGB v2 ICCv4. Tästä formaatista saadaan helposti tuotettua tarpeellisia muunnoksia erilaisiin tuotantotarpeisiin sekä netin että printin puolelle.

Värinäytön kalibrointi on tarpeellinen myös tuotantotaloissa, joissa ei tehdä varsinaisia värikorjauksia, mutta tuotannossa voi olla tarve tehdä kuvalle kuvan luonteen huomioivia värimuunnoksia. Se on tarpeen myös kun halutaan tarkastella miten kuva tulee käyttäytymään jossain prosessissa.



Ohessa on esimerkki Photoshopin poikkeuksellisista väriasetuksista. Esimerkkitapauksessa toteutetaan vedostus.

Huom. tämä asetus ei sovellu esim. valokuvaajien normaalitarpeisiin.





Tarkoituksenmukaisilla, mutta poikkeuksellisilla asetuksilla voi Photoshopissa ennakoida tuotantotalon prosesseja.



Profiilihuoltamisen ja profiloinnin työkalut


Suurkuvalaitteissa on käytetty ICC-pohjaista eli materiaalikohtaisia tulostusprofiileihin perustuvaa värihallintaa yli 10 vuotta. Koko tämän ajan on suositeltu tulostusprofiilien ajoittaista huoltamista värimittarilla eli spektrofotometrillä (kuten X-Rite i1 Pro tai vastaava). Profiilien huoltaminen on selvästi yksinkertaisempaa kuin varsinaisten profiilien tuottaminen ja se vie aikaa vain n. 10-20 min/tulostuslaatu. Kun huolto tehdään tärkeimmille tulostusmateriaaleille tai -laaduille esim. 2-3 kertaa vuodessa, saadaan kompensoitua helposti erilaiset tuotantotilaan liittyvät muuttujat. Tulostuslaatuun ja värisävyihin vaikuttavat nimittäin ilmankosteuden ja -lämpötilan muutokset vuodenajoittain tulostustilassa, tulostuspäiden kuluminen sekä lievät muutokset materiaalin pinnassa esimerkiksi tuotantoerittäin tai pitkän varastointiajan vuoksi. Tuotannon laatumuutoksia aiheuttavat myös vähäiset muutokset värikasetin pigmenteissä. Värimuutokseen voi vaikuttaa mm. pienet tuoteparannukset, saapumiserävaihtelut tai pigmentin sakkautuminen.

Profiilien huoltamiseen tarvitaan spektrofotometrin lisäksi RIP-ohjelman apuria. Sama asian hoitaminen onnistuu kyllä manuaalisesti, mutta se on nykyisillä RIPeillä aika harvinaista. Huoltamisesta käytetään eri nimityksiä RIP-ohjelmittain kuten Relinearize, Recalibrate jne. Kaikilla on kuitenkin sama tarkoitus: oikaista fyysisessä maailmassa tapahtuvien muutosten vaikutus tulostusjälkeen. Värimittaria voi tietyssä mielessä verrata ruuvimeisseliin tai musiikki-instrumenttien virityksessä käytettäviin apuvälineisiin. Useimmat huomaavat profiilien huoltotarpeen, kun harmaasävykuvat alkavat vähitellen heittää totutusta laatutasosta.

 

Spektrofotometri on suurkuvatulostajan värihallinnan 
perustyökalu profiilien huoltamiseen ja myöhemmin 
mahdolliseen profiilien tuottamiseen.




Mikäli haluaa siirtyä myös tuottamaan tulostusprofiileja itse, on se melko yksinkertaista nykyaikaisilla RIP-ohjelmilla tai profilointimoduuleilla. Itse tuotetun profiilin tekeminen vie keskimäärin yhden tunnin/tuotantolaatu. Tähän tarvitaan em. värimittarin lisäksi nykypäivänä suhteellisen edullinen profilointimoduuli eli profiilin laskentaohjelma sekä vajaan työpäivän mittainen työpajakoulutus omissa tuotantotiloissa.
 
Tuottamalla itse omat profiilit voi vaikuttaa siihen mihin tuotantotarkoitukseen profiilit optimoidaan. Eli profiili voidaan määritellä asetuksin, joissa materiaalista otetaan kaikki irti (kuten artikkelin alussa mainituissa ammattivalokuva- ja taidetulostus tapauksissa). Tai profiileilla voidaan tavoitella väriharmoniaa ja vakaata harmaasävytoistoa, jolloin tuloste näyttää samanlaiselta valaistusolosuhteista huolimatta. Tämän lisäksi voidaan tuottaa profiileja, joiden tuotantotarkoitus on itselle tai asiakkaalle räätälöity (poikkeuksellisen laadukas tai nopea tuotantovauhti johonkin kohteeseen). 

Jos tuotetaan suuria pinta-aloja, omavarainen profilointi tuo helposti noin 15 – 20 % säästöt värikustannuksissa laadun pysyessä edelleen samana tai usein jopa parantaen laatua (verrattuna ns. yleis- tai ilmaisprofiilien käyttöön).

APPE- RIPit edelläkävijöitä profiloinnin helppoudessa


Aiemmassa blogi-kirjoituksessani  "Työnkulku on kasvava trendi" oli johdanto suurkuva-RIPeissä yleistyneeseen Adoben APPE-lisenssin sisällyttämiseen. Nämä samat RIPit ovat otollisia alustoja omavaraiseen profilointiin niissä olevien havainnollisten profilointimoduulien ansiosta.

Syksyllä blogikirjoituksessani tulen käsittelemään parin esimerkin avulla profiloinnin työnkulun periaatetta APPE-RIPeissä (mm. Caldera, ONYX Thrive ja EFI Fiery XF Production) avartaen samalla ns. Full Gamut -profiloinnin (täysi värintoistoalue) ja Fogra PSD-tyyppisen (väriharmoninen, mahdollisesti rajoitettu värintoistoalue) profiloinnin eroja.


Syksyn kirjoituksessa tulen selventämään myös tarkemmin oheisen kuvan sisältöä eli mitä profilointi pääpiirteissään tarkoittaa suurkuvalle molemmissa APPE-RIP - tapauksissa.






Kun tulostuslaatu on valittu tuotantotarkoituksen mukaan, profiloinnissa on neljä toisiaan seuraavaa ja täydentävää vaihetta.

 

Suurkuvaan Fogra –standardi


Fogra on saksalainen graafisen alan tutkimusyhdistys (Forschungsgesellschaft Druck e.V./Fogra Graphic Technology Research Association). Organisaatio on tällä vuosikymmenellä pohdiskellut suurkuvatuotannon vakiointia painoalan periaatteita noudattaen, soveltuvin osin. Fogran Andreas Kraushaarin artikkeli vuoden 2010 lopulla ennakoi jo tämän hetkistä vaihetta. Todellisuudessa työryhmien työ on vielä hiukan kesken. Ajatukset kulminoituivat vuonna 2010 siihen, että suurkuvatuotannon luonne ei salli samanlaista vakiointia kuin offset-tuotanto. Näin ollen tutkimus on painottunut enemmän käyttökohdepohjaisiin suuntaviivoihin.

Kantavana periaatteena on soveltaa painoalalta tuttuja menetelmiä suurkuvaan, mutta ei kuitenkaan liian jäykästi tai teknisesti.

HP Latex ekologinen sisustustuotanto(Karim Rashid)
Eri tahojen ja vuosien tutkimustyön tuloksena Fogran sivuilta on ladattavissa yli 200 sivuinen manuaali (PSD: Process Standard Digital - Handbook). Opus kokoaa suurkuvatuotannon mahdolliset suositukset tuleville vuosille. Manuaalissa esitellään kattavasti 14 erilaista käyttökohdetta (Use Case-esimerkkejä ovat mm. RollUp, PopUp, Flags, Facade Banners, Car Wrapping ja Wallpaper).

Käsikirjassa on myös ehdotuksia aineiston vastaanottamiseen, koska tällä hetkellä asiakkaiden lähettämät tiedostot voivat olla laadultaan ja määrittelyiltään melko kirjavia. Yhdenmukaistamalla aineistoa joko ohjeistamalla asiakkaita suunnitteluohjelmien asetusten suhteen tai hoitamalla yhdenmukaistaminen tuotantotalon asianmukaisilla työkaluilla, päästään lähemmäksi tuotannon hallittua väriharmonisointia.


Mikä on Fogra-standardin potentiaali suurkuvalle?


Jos suurkokotuotannon ala ottaa mallia tuotannollisessa värihallinnassa graafisen teollisuuden jo kokeilemista ja jalostamista ratkaisuista, mitä sitä seuraa? Jos ajatellaan laadun optimointia, ennakoitavuuden lisääntymistä ja varsinkin väriharmoniaa, oletettavasti tuotanto tehostuu ja asiakkaat ovat entistä tyytyväisempiä. Lisäksi jos on valinnut väriharmonisoinnin joko ajattelutapaa muuttamalla (sekä tarvittaessa pienillä hankinnoilla) tai täysverisen väripalvelimen avulla, sillä voi olla todella kauaskantoisia vaikutuksia. Esimerkiksi vuonna 2014 tehtyä työtä voisi luottavaisesti verrata vuosia myöhemmin tehtyyn työhön vaikka suurkuvalaitteet tai -materiaalit olisivatkin muuttuneet sinä aikana.
Avery Dennisonin tulostusmateriaalit
Jos tuotannossa tavoitellaan kirkkaita vihreitä ja oranssin sävyjä laadukkaille pinnoitetuille materiaaleille esimerkiksi 11-väritulostimilla, kannattaa edelleen tehdä suoraviivaisia, maksimaaliseen väritoistoalueeseen perustuvia RGB- tai CMYK-tulostusprofiileja (ammattivalokuvaus ja taidetulostaminen). Jokainen tuotantotalo voi itse parhaiten arvioida tilanteensa ja tarpeensa. Jos tuotantotalossa on runsaasti 4- tai 6-väritulostimia, kannattaisi ainakin harkita Fogran tutkimustyötä ja miettiä soveltuisiko se osaksi omaa tuotantoa.


Väriharmonisoinnin bonuksena voi päästää aika pitkälle eroon suurkuvatuotannossa melko yleisesti ongelmaksi koetun harmaasävytoiston haasteista, joita ilmenee eri tulostusprofiilien tai valaistusolosuhteiden välillä. Mikäli väriharmoniaa tarvitaan eri tuotantolaatujen kesken, ehkä sitä kaivataan myös harmaasävyjen suhteen.

Fogra PSD väriharmonia tulee oikeuksiinsa erityisesti haluttaessa tulosteen värit yhteneväisiksi niin sisätiloissa kuin ulkona tarkastellessa. Harmaasävykuviin kun ilmaantuu usein punertuvuutta sisätiloissa, mutta tämä sama tuote on edelleen neutraalin harmaa ulkotiloissa. Tai harmaasävykuva tulosteessa on voi olla neutraali sisätiloissa, mutta vihertävän harmaa ulkotiloissa. Nämä haasteet voidaan voittaa Fogra PSD periaatteiden avulla. 

Leikkaavan Roland Soljet PRO4 XR-640 ekoliuotintulostimen vaalean mustan värin avulla tuotat neutraalin harmaan, portaattomat harmaansävyiset liukuvärit ja luonnolliset ihon sävyt sekä valokuvantarkat kuvat.

Edes väriharmonisuuteen pyrkivä tuotanto ei tietenkään voi kumota fyysikan lakeja. Valkoinen tulostusmateriaali tulee aina olemaan eri asia kuin pohjasävyltään kellertävä tai sinertävä tulostusmateriaali. Eikä mattapintainen materiaali ei ole sama asia kuin kiiltävä materiaali. Kysymys onkin siitä, että väripoikkeamat minimoidaan niin pieneksi kuin mahdollista. Näin erilaisten suurkuvatekniikoiden avulla voidaan tuottaa kuvia, joissa on värimaailman suhteen selvä keskinäinen sukulaisuussuhde.



Lisätietoa

 


Herättivätkö nämä ajatuksia yrityksesi toiminnan kehittämiseksi?


Ota yhteyttä Seri-Decoon. Kartoitamme yrityksesi tarpeet ja autamme löytämään sopivan ratkaisun. Lisäksi koulutamme sinut ja koko tuotantotiimisi ohjelmistojen ja laitteiden optimaaliseen käyttöön.





Juha Tarvainen
Seri-Deco Oy




Juha Tarvainen on tekninen asiantuntija Seri-Decolla. Juhalla on yli 20 vuoden kokemus kouluttamisesta ja yli 15 vuoden kokemus suurkuvaympäristöistä. Hän on erikoistunut tuotannolliseen työnkulkuun ja värihallintaan. Lisätietoa: juha.tarvainen@seri-deco.fi




Seri-Deco tarjoaa ratkaisuja levyjen työstämiseen, kuvan tai merkkauksen tuotantoon eri pinnoille sekä tuotteiden viimeistelyyn. Tuotevalikoima kattaa suurkuvatulostimet, leikkurit, CNC-jyrsimet, tuotantolaserit, laminointilaitteet sekä erilaiset tuotantomateriaalit ja -ohjelmistot. Palveluksessa työskentelevät 27 ammattilaista varmistavat sujuvan logistiikan lisäksi ammattitaitoisen asiakaspalvelun sekä toimivat tuki‐ ja huoltopalvelut. Seri-Decon pääkonttori ja Suomen varasto sijaitsevat Tuusulassa. Tytäryhtiö toimii Vilnassa, Liettuassa.

Sd-akatemia kattaa erilaisia alan käsityötaitoja ja erikoisosaamista kehittäviä ammattilaiskursseja. Kurssien tavoitteena on antaa osallistujille valmiudet laadukkaiden ja yritykselle kannattavien asiakasprojektien toteuttamiseen sekä oman ammattitaidon myymiseen. Seri-Deco pyrkii alan kurssitoiminnan ja yrityksen aktiivisen viestinnän avulla parantamaan yleistä mielikuvaa graafisesta alasta mielenkiintoisena toimialana ja laadukkaiden palvelujen tarjoajana.